Väestönkasvu
Kokeilin Google forms työkalun avulla tehdä tehtäviä opiskelijoille liittyen väestön kasvuun. Työkalu oli siitä hyvä, että palautetut vastaukset tulivat kootusti yhteen tiedostoon, mistä niitä oli mahdollista tarkastella. Kuitenkin olin laittanut lomakkeen kysymykset pakollisiksi, jolloin opiskelijoiden oli pakko vastata kaikkiin tehtäviin. Kaikki eivät ehtineet tehdä kaikkia tehtäviä, mikä aiheutti ongelmia lomakkeen kanssa. Lisäksi lomakkeen käyttäminen tuntitehtävissä on huono siinä mielessä, että tehtävien tekemistä ei voi jatkaa myöhemmin. Kootut vastaukset laitoin nimettöminä opiskelijoiden käyttämään Box-kansioon, josta ne ovat saatavilla kokeeseen valmistautumista varten. Kokeilin lomaketta uudelleen antamalla läksyksi lomakkeela tehtävän. Läksynä tämä oli kätevä, sillä vastaustaulukosta helposti näkyi ketkä olivat läksyn tehneet.
Koen kuitenkin, että erilaiset sähköiset oppimisympäristöt valmentavat lukiolaisia sähköiseen ylioppilaskokeeseen ja tuovat opetukseen uusia ulottuvuuksia. Erityisesti sähköisissä tehtävissä on käytännöllistä, kun niihin voi liittää linkkejä, kuvia ja videoita helposti. Näin tehtäviin saa helposti liitettyä ajankohtaisia uutisia ja ilmiöitä, jolloin opiskeltava asia konkretisoituu opiskelijoille.
Lomake sai oppilailta ihan positiivista palautetta. Kritiikki kohdistui, siihen ettei vastauksia voi tallentaa ja osalla tehtävä piti palauttaa keskeneräisenä. Eli lomakkeen muotoa pitää vielä hioa, jotta se olis toimiva. Ohjaavalta opettajalta sain myös positiivista palautetta, kun käytin sähköistä alustaa tehtäville.
Mielestäni tehtävä oli onnistunut. Artikkeleiden tuoma tarina/konkretia ilmiön ja käsitteiden taakse auttoi varmasti oppimaan ja teki aiheesta kiinnostavamman. Harmillisesti aikaa ryhmätöiden esittelyyn jäi vain vähän, eikä niitä ehditty paljon kommentoida. Ryhmätyöt olivat onnistuneita ja keskittyivät keskeisiin käsitteisiin, mutta selkeämmän kuvan asiasta olisi saanut, jos ryhmätöiden esittelyn jälkeen tehtävä olisi koottu vielä selkeästi. Erityisesti eri käsitteiden vertaaminen ja pohdintaa, mikä tekee ihmisestä esimerkiksi laittoman siirtolaisen, eikä pakolaista.
Näkökulmia mitä voitte käsitellä tarkemmin esim. ongelmia liittyen ilmiöön, ilmiön syyt, ilmiön seuraukset, ratkaisukeinoja, historiallinen tausta, yhteiskunnallinen tausta/muutos ilmiön taustalla
Lisäksi voitte etsiä karttoja, tilastoja, muita artikkeleita/uutisia, jne työhönne! :)
Aiheet:
Ryhmä 1: Laiton siirtolaisuus
Ryhmä 2: Laillinen siirtolaisuus
Ryhmä 3: Pakolaisuus
Ryhmä 4: Pakkosiirto
Ryhmä 5: Maassamuutto
Ryhmä 6: Muuttovoitto/muuttotappio
Helin kanssa kokeilimme tätä ja se oli mielestämme toimiva menetelmä tähän aiheeseen. Kahvila toteutettiin ennen kuin asiaa oli vielä opiskeltu ja opiskelijoiden keskustelun pohjalta luotiin seuraavalle tunnille muistiinpanot ja koonti aiheesta. Mielestäni menetelmä toimii aiheissa, mitkä herättävät paljon keskustelua ja mihin ei löydy selkeitä oikeita vastauksia. Tehtävää voisi kehittää, niin että opiskelijat olisivat tutustuneet jo ennalta vähän aiheisiin, esimerkiksi ryhmittäin. Tällöin keskustelulle voisi olla hedelmällisempi pohja tai paperille voitaisi kerätä avainsanoja auttamaan keskustelua. Tämä taas voi rajoittaa ajatuksia, jollon osa menetelmän ideasta katoaa.
Lomake sai oppilailta ihan positiivista palautetta. Kritiikki kohdistui, siihen ettei vastauksia voi tallentaa ja osalla tehtävä piti palauttaa keskeneräisenä. Eli lomakkeen muotoa pitää vielä hioa, jotta se olis toimiva. Ohjaavalta opettajalta sain myös positiivista palautetta, kun käytin sähköistä alustaa tehtäville.
Linkki tehtävälomakkeeseen: http://goo.gl/forms/hvEKYSeoE9
Muuttoliikkeet
Muuttoliikkeisiin liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä opiskelijat opiskelivat ryhmätöiden avulla. Ryhmillä oli oppikirjan lisäksi annettuna aineistoksi uutisia ja artikkeleita Yleltä ja Helsinginsanomista. Ryhmät kokosivat oman aiheensa keskeiset käsitteet yhteen ja esittelivät ilmiötä. Esittelyssä ryhmät käyttivät apuna heille annettuja artikkeleita ja uutisia. Työt esiteltiin toisille ja laitettiin ryhmän yhteiseen Boxiin myöhempää käyttöä varten.Mielestäni tehtävä oli onnistunut. Artikkeleiden tuoma tarina/konkretia ilmiön ja käsitteiden taakse auttoi varmasti oppimaan ja teki aiheesta kiinnostavamman. Harmillisesti aikaa ryhmätöiden esittelyyn jäi vain vähän, eikä niitä ehditty paljon kommentoida. Ryhmätyöt olivat onnistuneita ja keskittyivät keskeisiin käsitteisiin, mutta selkeämmän kuvan asiasta olisi saanut, jos ryhmätöiden esittelyn jälkeen tehtävä olisi koottu vielä selkeästi. Erityisesti eri käsitteiden vertaaminen ja pohdintaa, mikä tekee ihmisestä esimerkiksi laittoman siirtolaisen, eikä pakolaista.
Tehtävänanto:
Ryhmissä tehdään "raportiti" muttoliikkeisiin liittyvistä ilmiöistä. Jokaiselle ryhmälle on annettu muutama artikkeli/uutinen, mistä ryhmä lukee väh. 2. Ryhmä kokoaa artikkeleista ja oppikirjasta keskeisimmät asiat liittyen aiheeseensa. Lisäksi jokainen ryhmä määrittelee aiheeseensa liittyvät keskeiset käsitteet. Muistakaa myös oppikirja tiedonlähteenä! Tiedostot (raportit) jaetaan koko ryhmälle Boxin kautta.Näkökulmia mitä voitte käsitellä tarkemmin esim. ongelmia liittyen ilmiöön, ilmiön syyt, ilmiön seuraukset, ratkaisukeinoja, historiallinen tausta, yhteiskunnallinen tausta/muutos ilmiön taustalla
Lisäksi voitte etsiä karttoja, tilastoja, muita artikkeleita/uutisia, jne työhönne! :)
Aiheet:
Ryhmä 1: Laiton siirtolaisuus
Ryhmä 2: Laillinen siirtolaisuus
Ryhmä 3: Pakolaisuus
Ryhmä 4: Pakkosiirto
Ryhmä 5: Maassamuutto
Ryhmä 6: Muuttovoitto/muuttotappio
Sovellettu oppimiskahvila
Globalisaation ulottuvuuksia käsiteltiin oppimiskahvilan avulla. Oppimiskahvilassa opiskelijat pohtivat globalisaation haittoja, hyötyjä sekä ilmenemistä ryhmissä. työtavan ajatus on, että opiskelijat kirjaavat paperille ylös ajatuksiaan keskustelusta. Uusi ryhmä saa pontta keskustelulleen edellisen ryhmän ajatuksista ja näin keskustelu etenee ja saadaan uusia ajatuksia ja ideoita esille. Alkuperäisessä menetelmässä joka pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan. Kuitenkaan emme halunneet kahlita ketään yhteen pöytään, vaan jokainen sai kiertää kaikissa.Helin kanssa kokeilimme tätä ja se oli mielestämme toimiva menetelmä tähän aiheeseen. Kahvila toteutettiin ennen kuin asiaa oli vielä opiskeltu ja opiskelijoiden keskustelun pohjalta luotiin seuraavalle tunnille muistiinpanot ja koonti aiheesta. Mielestäni menetelmä toimii aiheissa, mitkä herättävät paljon keskustelua ja mihin ei löydy selkeitä oikeita vastauksia. Tehtävää voisi kehittää, niin että opiskelijat olisivat tutustuneet jo ennalta vähän aiheisiin, esimerkiksi ryhmittäin. Tällöin keskustelulle voisi olla hedelmällisempi pohja tai paperille voitaisi kerätä avainsanoja auttamaan keskustelua. Tämä taas voi rajoittaa ajatuksia, jollon osa menetelmän ideasta katoaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti