Ympäristökasvatuksen perusteet

Ympäristökasvatuksen perusteet kurssilla tutustuttiin ympäristökasvatukseen eri-ikäisten parissa ja laajasti erilaisiin menetelmiin sekä työtapoihin ympäristökasvatukseen liittyen unohtamatta teoriaa taustalla. Lisäksi tutustuimme omiin arvoihin, asenteisiin sekä ympäristösuhteeseen kurssin aikana. Monia yllätyksiä ja heräämisiä tapahtui opiskelijoissa. Osa tunneista kuului Science and Society opintokokonaisuuteen, jolloin tunnit olivat englanniksi.

Esimerkkejä tuntimateriialeista

Kulutusvalinnat esitysaineisto

Kestäväkehitys esitysaineisto

Ympäristöongelmat tehtävän ohjeistus

Opetuksellisia lähestymistapoja ihmisen biologiaan

Opetin Itä-Suomen yliopistossa luokanopettaja opiskelijoille kurssia opetuksellisia lähestymistapoja ihmisen biologiaan. Kurssilla tehtiin monenlaisia laborointeja sekä vaihtelevasti työtapoja tutustuen ihmisen biologian opettamiseen. Samalla kerraten sisällöllistä tietoa myös, painopisteenä kuitenkin pedagoginen lähestyminen.

Alla esimerkkejä tuntien materiaaleista

Hengityselimistö tehtävät yksillölliseen etenemiseen

Elinkaari ohjeet työskentelyyn

Ruuansulatus ohje draamaan

Eliökunnan monimuotoisuus

Eliökunnan monimuotoisuudesta oppitunti 7-luokkalaisille on esimerkki huonommin onnistuneesta tunnista. Ryhmän oppilaat olivat usen passiivisia ja väsyneitä, joten työtavat oppitunnille olisi voinut valita paremmin. Nyt tunnilla katsottiin 20 min pitkä video, johon liittyi tehtäviä. Video osoittautui liian pitkäksi ja oppilaiden oli vaikea poimia sieltä vastauksia ristikkotehtävään. Tämä passivoi heitä entisestään. Lisäksi en ehtinyt käydä läpi kaikkea, mitä olin ajatellut, ja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden arvon ja merkityksen korostaminen jäi vähälle huomiolle. 

Palautetta tunnista sain juurikin tästä passivoivasta työtavasta, joka ei sopinut tähän yhteyteen. Video sinänsä oli ihan hyvä ja informatiivinen. Lisäksi vertaispalautteessa tuli esille äänenkäytön huomioiminen, välillä ääneni ei ollut kuulunut taakse asti. Vertaispalautteessa huomiota oli kiinnitetty muistiinpanoihini ja vastausten tarkistamiseen, mitkä olisi voitu käydä huolellisemmin läpi sekä antaa oppilaille enemmän aikaa kirjoittaa.

Muuttaisin oppituntia toiminnallisemmaksi ja haluasin korostaa monimutoisuuden merkitystä ihmisille ja maapallolle sekä monimuotoisuuden häviämisen syitä. Lisäksi painottaisin tavoitteissa asenne- ja arvonäkökulmaa tieto tavoitteiden sijasta. 

TUNTISUUNNITELMA

Tiedolliset tavoitteet:

• Oppia monimuotoisuuteen liittyvät käsitteet: lajien välinen ja sisäinen monimuotoisuus ja elinympäristön monimuotoisuus
• Ymmärtää miksi monimuotoisuus on tärkeää ja mihin me sitä tarvitsemme
• Ymmärtää sademetsien tärkeys, mutta yhtä lailla Suomalaisen eliöstön tärkeys

Asenteelliset tavoitteet:

• Suhtautua myönteisesti luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen
• Arvostaa luonnon monimuotoisuutta

Taidollisesti tavoitteet:

• Osata poimia videosta tietoa ja vastaukset ristikkoon

Omat tavoitteeni:

• Olla innostava ja saada oppilaat myös innostumaan luonnon monimuotoisuudesta ja sen tärkeydestä.
• Osata selittää asiat selkeästi ja yksinkertaisesti.
• Saada oppilaat vastaamaan kysymyksiin

TYÖTAVAT JA -MENETELMÄT SEKÄ OPETUS JA OPPIMISTEOREETTINEN PAINOTUS

• Työtapoina ovat videot ja tehtävät. Konstruktivistinen painotus, mutta myös behavioristista opetusta

TUNNIN KULKU

1. Tunnin aloitus

2. Läksyn tarkastus (5min)

• Tarkastetaan edellisellä kerralla annettu läksy

3. Motivointi uuteen asiaan (5min)

• Katsotaan lyhyt video, jossa näkyy erilaisia eliöitä (2min) http://www.youtube.com/watch?v=ygNNKUu2sWQ
• Videon jälkeen kerrataan mitä eliöitä videolla näkyi. Kirjoitetaan taululle ja huomataan, että maapallolla on paljon erilaisia eliöitä. Tätä kutsutaan eliökunnan monimuotoisuudeksi eli biodiversiteetiksi. Huom: ei pelkästään eläinten monimuotoisuus, vaan kaikkien eliöiden!

4. Uuden asian käsittely

• Aloitetaan käsitteiden määrittelyllä (10min)
• Oppilaat etsivät kirjan tekstistä mitä tarkoittavat lajien välinen monimuotoisuus, lajien sisäinen monimuotoisuus ja ekosysteemin monimuotoisuus
• Käydään käsitteet vielä yhdessä läpi (http://prezi.com/mssjxn5x6fn2/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share)
• Katsotaan yle-oppiminen sivustolta video monimuotoisuudesta (20min) http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/luonnon-monimuotoisuus-on-uhattuna
• Oppilaat tekevät samalla ristikkoa, joka liittyy videoon.
• tarkastetaan ristikko ja selitän hankalat kohdat vielä (10min)
• Tehdään tehtävä Suomen lajistoon liittyen, missä pitää pohtia oppikirjan sivun 126 avulla lajeja uhkaavia tekijöitä ja suojelun muotoja. (15min)
• tehtävä tarkastetaan yhdessä
• huomautuksia: kaikki eivät ole uhanalaisia, tulokaslajin käsite
• Lopuksi pohdintatehtävä monimuotoisuuden tärkeydestä ja ekosysteemipalveluista.(10min)

5. Tunnin lopetus

• ei läksyä, kun seuraavalla tunnilla koe

Ekstroja (jos on ylimääräistä aikaa)

• sopivassa välissä, jos on aikaa voidaan katsoa eläimen tappamisesta koituva sakko
• Tunnistetaan kirjan kuvista ekosysteemit ja mietitään missä on eniten lajien välistä monimuotoisuutta.

proteiinisynteesi

Oppitunti proteiinisynteesistä lukion kertauskurssilla on esimerkki tunnista, joka ei ollut aivan onnistunut. Oppitunti koostui kertaavasta sananaselitystehtävästä, opettajajohtoisesta teoriaosasta ja tehtävistä. Sananselitystehtävässä opiskelijat selittivät toisilleen sanoja, kuten DNA, geeni, eksoni, jne, jotka liittyivät tunnin aiheeseen. Opettajajohtoisessa osassa käytiin läpi proteiinisynteesin toiminta, tässä osiossa katsottiin myös video proteiinisynteesistä. (prezi, jossa oppitunnin materiaalia) Tunnista iso osa käytettiin opiskelijoiden omatoimiseen tehtävien tekemiseen. Tehtävät tarkastettiin tunnin lopuksi, mutta siihen jäi liian vähän aikaa.

Oppitunti kaipaisi mielestäni oppilaslähtöisyyttä ja tasapainoa opettajajohtoisuuden ja oppilastyöskentelyn välille. Suuri osa tunnin teoriasta tuli kerralla ensin opettajajohtoisesti ja sitten tehtävien muodossa. Parempi olisi, jos teoriaa pilkottaisiin pienempiin osiin ja opiskelijat voivat pienempien tehtävien avulla ymmärtää teoriaa. Lisäksi opettajajohtoinen luennointi ei edesauta opiskelijoiden oppimista ja teorian ymmärtämistä, vaan itse ongelmien ratkaisu auttaa ymmärtämään ne syvällisemmin. Korjaisin oppituntia siten, että keksisin paremmin oppimista ja ymmärtämistä tukevia tehtäviä ja antaisin opiskelijoiden ensin itse tutkia proteiinisynteesin toimintaa. Kun he ovat itse miettineet ja tietävät, mitä eivät ymmärrä on selittävästä opetuksesta enemmän hyötyä. Ehkä he uskaltavat myös kysyä paremmin.

Opiskelijoita saamani palaute tunnin jälkeen kertoi, että oppitunti ei ollut aivan onnistunut heidänkään mielestä. Osa tehtävien tarkastuksesta jäi liian pienelle huomiolle, eikä sitä kautta asia tullut ihan ymmärretyksi. Lisäksi oppilaat kokivat, että etenin liian nopeasti, sillä aihe on vaikea ymmärtää. Toiset opiskelijat taas pitivät oppitunnista ja reippaasta asenteestani. Minun olisi pitänyt ottaa paremmin ryhmän erilaiset oppijat huomioon, jotta heikommatkin opiskelijat olisivat pysyneet mukana. Ohjaavalta opettajalta saamani palautteen mukaan tunti meni ihan hyvin ja suunnitellusti. Tietenkin hän kiinnitti samoihin asioihin huomiota, ja juurikin ajankäytön virheelliinen arviointi aiheutti kiirettä tunnin lopussa tehtävien tarkastuksessa.

Luusto, työpistetyöskentely

Työpistetyöskentely toteutettiin 2x45 min oppitunneilla. Oppilaat innostuivat tekemään erilaisia tehtäviä. Oppilailta saamastani palautteesta kävi myös ilmi, että he pitivät tämän tyyppisestä työskentelystä. Palautteissa oli esimerkiski sanottu "Se kun kierrettiin eri pisteitä oli kiva", "tehokkaat opiskelutavat ja ryhmätyöt" ja "kivaa vaihtelua normi opetukseen".

Itse koin työpistetöskentelyn onnistuneeksi työtavaksi luuston kohdalla. Sarjakuvan piirtäminen oli hauska lisä ja oppilailta tulikin oivaltavia tuotoksia, monet myös hauskoja. Tätä tuntia kokeilin kahdella ryhmällä ja olikin kiinnostavaa nähdä kuinka tunti toimi eri tavalla ryhmästä riippuen. Molemmat tunnit olivat onnistuneita, mutta toiselle ryhmälle tehtävät olivat helppoja, kun taas toiselle osa tehtävistä tuotti vaikeuksia. Kokonaisuudessaan minusta oppitunnit olivat hyviä ja onnistuneita. Ohjaavalta opettajalta saamani palaute oli samanlaista.

Työpisteet:

Euroopan nimistöä

Eräs tuntisuunnitelma ja oppitunti Työelämäharjoittelusta. Ohjaava opettajani ei ollut vaativa tuntisuunnitelmien suhteen ja minulla olikin hyvin pelkistettyjä suunnitelmia, käsin kirjoitettuna paperille. Nämä toimivat aivan hyvin, jopa paremmin kuin pitkät tekstit kirjoitettuna perusteluineen, joita olen muissa harjoitteluissa tehnyt. Riitti, että ymmärsin itse mitä olen tekemässä ja oppitunnin kulku oli mielessäni valmiina, tuntisuunnitelmarunko auttoi suunnittelun hahmottelemisessa ja oli tunnilla muistilappuna. Lisäksi omia ajatuksia tuki PP-esitys ja muu materiaali, mitä tunnilla oli mukana.

Itse oppitunti oli onnistunut. oppilaat olivat innoissaan bingosta, jota pelasimme valtioiden nimillä ja pääkaupungeilla. Lisäksi tunti sisälsi paljon nimistön opettelua, jonka sekaan olin  sijoittanut tuntia piristämään vähän teoriaa ja kuvia. Oppilaat pitivät tunnin vaihtelevuudesta ja mielestäni työtapojen vaihtelu pitää oppilaiden mielenkiintoa yllä. Opettajan pyynnöstä teetin oppilailla karttamonisteita nimistön opetteluun. Nimistön opiskeluun olisi voinut kehitellä varmasti jonkun mielenkiintoisemman ja oppilaita enemmän aktivoivan tehtävän. Näin nimet olisivat ehkä jääneet paremmin mieleen.

Oppilailta saati palaute tuki omia havaintojani. He pitivät vaihtelevista ja toiminnallisista työtavoista ja kokivat oppineensa pitämälläni tunnilla. Ohjaavalta opettajalta saamani palautteen mukaan oppitunti meni hyvin ja hän kehui minua tasapuolisesta huomion jakamisesta luokassa. Opettajan antamaa palautetta näkyy suunnitelmalapun alanurkassa lisää.

Tälläinen oli 8-luokan maantiedon tunnin tuntisuunnitelmani työelämäharjoittelussa. Samassa myös opettajalta saatu palaute.

Oppimisen arviointia: ruuansulatus

Työelämäharjoittelussani halusin kokeilla erilaisia tapoja arvioida oppilaiden oppimista. Ruuansulatus oli yksi suurempi kokonaisuus, jonka opetin yhdeksäsluokkalaisille. Ennen tämän kokonaisuuden alkamista teetin oppilailla miellekartat aiheesta ruuansulatus, jonka avulla arvioin myös heidän ennakkotietojaan ja -käsityksiään. Kokonaisuuden lopuksi oppilaat saivat korjata ja täydentää miellekarttaansa, jolloin heille itselleenkin konkretisoitui oppiminen. Mielestäni tämä oli onnistunut oppimisen arviointi keino pienemmälle kokonaisuudelle. Erityisesti se auttoi minua miettimään miten olin onnistunut opettamaan asian.

Oppilaiden tuotoksista käy ilmi, että heidän käsitteellinen tietonsa on lisääntynyt. He osasivat lisätä oppimiaan käsitteitä ja ruuansulatuselimiä miellekarttaansa, mutta itse prosessia ei monikaan kuvannut miellekartassaan. Tämän tyyppiset tehtävät antavat hyvää tietoa sekä opettajalle, että opppilaalle oppimisen etenemisestä. Tietenkin miellekartta ei sovellu parhaiten oppimisen tuloksen selvittämiseen, vaan käsitekartta olisi ollut parempi. Kuitenkin käsitekartta oli oppilaille vieras, joten siksi käytin miellekarttaa.

Alla olevissa kuvissa näkyy muutama esimerkki oppilaiden tuotoksista. Oppilaat ovat eriteleet uudet, lisäämänsä asiat esimerkiksi ympyröimällä tai eri värillä.

Tehtäviä Prezissä - Seitsemäsluokkalaisten oppitunti Andeista

Tunnilla käsiteltiin Andeihin liittyviä käsitteitä, kasvillisuuden muutosta vuoristossa, Andien kulttuuria sekä nimistöä. Oppitunti toteutettiin oppilaiden itsenäisenä työskentelynä. Oppilaat tekivät erilaisia tehtäviä omaan tahtiinsa ja osa tehtävistä oli vapaaehtoisia, joista oppilaaat saivat mielenkiintonsa mukaan valita tehtäviä. Tehtävät olivat prezissä, joka löytyy osoitteesta: http://goo.gl/I4LBpL

Oppitunti oli mielestäni onnistunut, sillä oppilaat innostuivat tekemään tehtäviä. Lisätehtävät auttoivat oppilaiden eriyttämisessä ja kaikille riitti mielekästä tekemistä tunnin ajaksi. Tehtävät sisälsivät perustehtäviä ja soveltavia tehtäviä, joihin vastaamiseksi oppilaiden tuli käyttää oppikirjan lisäksi erilaisia nettisivustoja. Erilaiset tehtävät auttoivat oppilaita motivoitumaan ja oppimaan monipuolisesti asioita, mikä kävi esille tunnin lopuksi heidän luetellessa asioita, joita olivat oppineet. Ohjaava opettajani kehui valitsemaani työtapaa, sillä se toteutti eriyttämistä ja osittain tutkivan oppimisen näkökulmaa myös.

Tuntisuunnitelma: Andit

Tunnin tavoitteet

Opetuksen tiedolliset tavoitteet:

• oppia mitä tarkoittaa altiplano

• oppia miten vuoristossa asuminen vaikuttaa ihmisiin

• oppia kuinka kasvillisuus muuttuu noustessa korkeammalle vuorella

• tutustua Andien alueen kulttuuriin (inkat, bolivian monikulttuurisuus)

• oppia Andien alueen valtiot ja pääkaupungit

Taidolliset tavoitteet:

• tiedonhaku kirjasta ja netistä
• omatoiminen tehtävien tekeminen (itselle mieluisten tehtävien valitseminen)
• oleellisten asioiden löytäminen lähdeaineistosta
• tietokoneen käytön harjoittelu
• kartanlukutaito (mittakaava)

Käytettävät työtavat ja menetelmät sekä opetus- ja oppimisteoreettinen painotus

• Oppitunti on hyvin oppilaslähtöinen ja oppilaat saavat edetä omaan tahtiinsa tehtävien parissa. Lisäksi valinnaisissa tehtävissä oppilas voi eriyttää itse mielenkiintojensa ja taitojensa mukaan. Vaikka tehtävät ovat hyvin ohjattuja, niin oppilas etsiessään vastauksia joutuu rakentamaan tietonsa itse, jolloin oppimisteoreettinen painotus on

• Työtapoina oppitunnilla käytetään erilaisia tehtäviä, joista osa on karttatehtäviä, osa käsitteen selittämistä ja osa soveltavia tehtäviä. Lisäksi oppitunnilla on opettajajohtoinen osuus, kun tehtäviä tarkastetaan.

Tunnin kulku (75 min oppitunti)

1. Kotitehtävien tarkistus. (10 min)

• Pidetään läksynkuulustelu kirjallisesti. Kysymykset taululla ja oppilaat saavat vastata omaan tahtiin paperille itsenäisesti. Vastaamiseen on aikaa noin 5-7 min. Lopuksi käydään oikeat vastaukset lyhyesti läpi.

2.  Siirtymä (5 min)

• Johdattelu “tarinan” avulla: Meidän Amerikan tutkimusmatka jatkuu. Kun olemme selvittäneet amerikan asutushistorian, niin voimme tutustua tarkemmin Amerikan osiin ja valtioihin. Tänään pääsette tutkimaan Andeja, maailman pisintä vuoristoa ja Andien valtioita. Ohjeet työskentelyyn. 

3.  Työskentelyn kulku vaiheittain. (35-40+10-15 min +tietokoneiden haku & palautus 5 min)

• Oppilaat tekevät itsenäisesti tietokoneella (läppärit) tehtäviä Andeihin ja Andien alueeseen liittyen. Jokainen saa edetä omaa tahtia. Osa tehtävistä on pakollisia kaikille ja loput tehtävät ovat ekstroja, joista saa valita oman kiinnostuksen mukaan tehtäviä sen mukaan kun aikaa on vielä jäljellä tehtävien tekemiseen. Tehtävät tehdään vihkoon tai tehtäväkirjaan ellei toisin mainita. 
• http://goo.gl/I4LBpL

• Kaikille pakolliset tehtävät tarkastetaan yhdessä ja vastaukset näytetään taululla. Tarkastuksen yhteydessä opettaja näyttää kuvia, joista tulee lisätietoa ja eloa tunnille. Näin tehtävien tarkastuskin on mielenkiintoisempi.

• Valinnaisista tehtävistä poimitaan joitain esimerkkivastauksia riippuen käytettävissä olevasta ajasta, jotta kaikki kuulevat mahdollisimman paljon Andeista.

4. Tunnin lopetus (5 min)

• Yhteenveto: jokainen miettii kaksi asiaa, mitkä oppi tunnilla. Kun jokainen on miettinyt, käydään kierros luokassa ja jokainen sanoo yhden asian, jonka oppi.
• Läksynä lue kpl 14

Arviointi

• Tunnilla arvioidaan oppimista oppilaiden vastausten perusteella.
• Heidän tuntiaktiivisuutensa avulla (tekeekö tehtäviä vai ei).
• Tunnin lopussa olevan loppukysymyksen avulla.